m&p
Yhteistyömme perusta löytyy 1990-luvun alkuvuosilta, jolloin toimimme kuvataiteen lehtoreina Tampereen yliopistossa. Tuolloin lähdimme kokeilemaan erityyppisiä opetusprojekteja, joissa opetimme dialogisesti. Taiteen alueelle siirryimme kun saimme kutsun pitämään yhteisnäyttelyä Hämeenlinnan Taidemuseoon. Päätimme perinteisen yhteisnäyttelyn sijaan tehdä dialogisen näyttelyn, jossa kaikki teokset olisivat yhdessä ideoituja ja toteutettuja. Halusimme yhdistää kahden kuvataiteilijan, taidemaalarin ja taidegraafikon vahvuudet ja herkkyydet. Näin syntyi m&p.
Yhteistyömme käynnistyi uudelleen Sanansaattaja -näyttelyissä Hyvinkään Taidemuseossa 2004; Willa Macissä, Tampereella 2005 sekä Rovaniemen Taidemuseossa 2006. Viimeinen näyttely oli esillä Grafiikanpaja Himmelblaun Koskigalleriassa, Tampereella 2008. Viisivuotisen projektin aikana eletty elämä synnytti runsaasti uusia teoksia ja jokainen näyttely oli kuhunkin tilaan suunniteltu oma kokonaisuutensa.
Meitä molempia kiinnostaa edelleen tutkia kasvatuksen ja filosofian alueella nousseita kysymyksiä kuvataiteen keinoin. Sanansaattaja -näyttelyprojektistamme tuli eräänlainen ajattelun verstas. Kuvamme voi kohdata filosofisina kuvallisina tutkielmina, tai jos niin haluaa, myös esteettisinä kädentaidon koetteluina. Hermeneutikkoina olemme voineet dialogeissamme pohtia myös elämää. Viime kädessähän kysymys on ymmärtämisestä. Nimitys hermeneutiikka pohjautuu Hermekseen, kulkijaan, joka välitti Jumalien viestejä ihmisille. Eräänlaisia Sanansaattajia mekin koemme olevamme.
Dialogi tarkoittaa meille yhteistä ideointia, toteutusta ja arviointia siitä, milloin teos on valmis. Työskentelyä saman pöydän ääressä, toinen kätenä toinen silmänä. Dialogi rakentuu toisen tahdikkaalle kohtaamiselle, kunnioittamiselle. Se ei ole narsistista yksinpuhelua, vaan vaatii nöyryyttä jättää oma ajatus tarvittaessa odottamaan, viipyilemään, mielessä tai työpöydällä. Kysymys on Jaakobin painista, jossa tärkeää ei ole se kumpi voittaa vaan se, miksi mitellään.
